Graafinen versio
På svenska  In English



Apteekkari Frederik Albinus Koponen (1858-1917)

Monipuolinen tiedemies

Frederik Albinus Koponen eli Albin Koponen oli keksijä, tiedemies, matemaatikko, liikkeenjohtaja, mainosmies ja taiteilija, jolla oli myös insinöörin taidot. Tunnetuksi hän tuli perustamalla Nurmijärvelle apteekin ja lääkelaboratorion vuonna 1899.

Liikemies jo koulupoikana

Fredrik Albinus Koponen oli syntynyt Joensuussa vuonna 1858. Hän kävi Joensuussa ala-alkeiskoulun ja yläalkeiskoulun. Jo koululaisena hänen kerrotaan olleen kiinnostunut erityisesti matematiikasta ja koneista, joita hän suunnitteli piirtäen mallipiirroksia. Hän rakensi kotinsa ullakolla laitteitaan, joihin vaikeimmin toteutettavat osat hän tilasi läheisen sahan koneenkäyttäjältä. Hänellä oli oma "nekkutehdas", jonka asiakkaana olivat koulukaverit. Jo tällöin hän keräsi saniaisen juuria ja myöhemmin saniaisista ja lapamadoista kehittyikin hänelle ura.

Yläalkeiskoulun jälkeen Koponen pääsi apteekkioppilaaksi Helsinkiin Osbergin apteekkiin. Neljän vuoden kuluttua hän valmistui farmaseutiksi. Tämän jälkeen hän toimi lääkevaraston hoitajana Heinävedellä ja Puumalassa. Samaan aikaan hän myi valmistamaansa kenkävoidetta ja lasturasioita lääkerasioiksi koko maan apteekkarien käyttöön. Rasioiden valmistus ei tosin osoittautunut kannattavaksi toimeksi. Koposen Alcalin -nimisestä lääkevalmisteesta sen sijaan tuli menestys, sillä tätä palovamma- ja ihottumavoiteeksi kehitettyä voidetta myytiin apteekeissa 1960-luvulle saakka.

Lapamadot eli heisimadot olivat yleisiä erityisesti paljon kalaa syövien ihmisten keskuudessa. Saniaisissa, erityisesti kivikonalvejuuressa, on matolääkkeen raaka-ainetta. Puumalassa asuessaan Koponen kiinnostui alvejuuren käytöstä. Sitä tuotettiin maahan ulkomailta, vaikka sitä olisi löytynyt Suomenkin metsistä. Albin Koponen halusi keksinnöillään ja kehittämillään tuotteilla korvata ulkomaan tuontia, sillä kotimaisuus oli hänelle tärkeää. Koponen ryhtyi kehittämään menetelmää, jolla saisi uutettua vaikuttavaa ainetta filisiinihappoa juurakosta. Tuloksena oli eetteriuuttauslaite, jolla uutettu valmiste laitettiin liivatekapseleihin. Vaatimattomat olot estivät kuitenkin vielä tehokkaan tuotannon.

Albin Koponen valmistui proviisoriksi vuonna 1894 ja samana vuonna hän sai Juukaan apteekkioikeudet. Seuraavan vuoden aikana hän sai keksinnöilleen 17 patenttia, joiden joukossa oli uuttauskone.

Suomen lääketeollisuus alkoi Nurmijärveltä

Nurmijärven ensimmäinen apteekki perustettiin samoihin aikoihin kunnanlääkärin viran kanssa. Ensimmäiset apteekkioikeudet annettiin Juukalaiselle apteekkari Albin Koposelle. Apteekin yhteyteen perustetusta lääkelaboratoriosta kehittyi Suomen ensimmäinen lääketehdas.

Tehokas lääkkeiden teollinen tuotanto alkoi vasta Nurmijärven apteekin lääkelaboratoorin myötä 1899, jota pidetään Suomen lääketeollisuuden alkamisvuotena. 1920-luvun puolivälissä yrityksen nimi muuttui Lääkelaboratorio Alb. Koposeksi. Pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä Nurmijärvellä Koposella oli mahdollisuus laajentaa yritystään. Vuonna 1900 Koponen rakennutti tehtaalleen uuden tehdasrakennuksen, jota laajennettiin moneen kertaan. Tehdasrakennuksiin kuului kuivaaja, raaka-ainevarasto, tehdasosaston murskaus-, uuttaus-, puhdistus- ja pakkaustilat sekä valmiiden tuotteiden varasto. Laaja tehdas tarvitsi paljon energiaa aikana, jolloin sähköön ei vielä uskottu. Niinpä Koponen perusti oman yksityisen sähkölaitoksen. Lääketehdas olikin täysin omavarainen, koska laitteetkin Koponen suunnitteli itse. Tehdas valmisti lähes kolmeakymmentä tuotetta.

Tunnettu ja palkittu liikemies

Koposen tehtaalla oli merkittävä vaikutus Nurmijärvellä työllistäjänä, veronmaksajana ja alvejuuren ostajana. Tehdas sai raaka-aineita kerääjiltä, joille maksettiin kohtuullinen palkkio. Koponen koulutti kerääjät itse maastossa. Hän myös itse suunnitteli lääkepakkaukset, mainokset ja ilmoitukset. Markkinointi ei jäänyt vain kotimaahan, vaan tuotteita vietiin Ruotsiin, Venäjälle ja jopa Kiinaan ja Amerikkaan asti.

Virallisesti Albin Koponen sai työstään tunnustusta Hampurin farmakologisessa näyttelyssä vuonna 1904 ja samana vuonna hänen nimensä pääsi Tietosanakirjaan. Hän sai myös korkeimman palkinnon Turun, Viipurin ja Helsingin teollisuusnäyttelyissä. Koposen tehtaan kukoistusaikaa olivat vuodet 1899-1917, jolloin apteekkari itse oli tehtaan johdossa. Heikosta terveydestään huolimatta Albin Koponen ei jäänyt eläkkeelle, vaan hän kuoli työnsä ääreen vuonna 1917. Hänen haudallaan Joensuussa kasvaa saniaisia.

Koposen tehtaan valmistaman matolääkkeen raaka-aineena käytetty kivikkoalvejuuri valittiin Nurmijärven nimikkokasviksi vuonna 1996.

Kirjallisuutta:

Gahnström, Kai & Tuomela, Veikko. Lääketehdas Albin Koponen, 1996, Video (VHS).

Jalava, Markku. Nurmijärven apteekin sata vuotta, 1999.

Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.

 

 


Nurmijärven kunta
PL 37
01901 Nurmijärvi
Puh. (09) 250 021
Faksi (09) 2500 2010
Email: kunta@nurmijarvi.fi

Yhteystiedot 
Kartta

Hakemisto A-Ö
Sivukartta
Tietoa sivustosta
Tietosuoja

Anna palautetta

Extranet

Etusivulle

Tiedotuslehti