Graafinen versio
På svenska  In English



Teilinummen tekopohjavesihanke

Näillä sivuilla kerrotaan Teilinummen tekopohjavesihankkeen taustoista ja käynnissä olevista vaiheista.

Hankkeen kuvaus

Nykytilanne

Historia

Miksi tarvitaan tekopohjavettä?

Mitä on tekopohjavesi?

Minkälaisia tutkimuksia Teilinummen alueella tullaan tekemään?

Hankkeen aikataulu

Hankkeen tiedotus

Mitä tähän mennessä on tehty?

Mitä seuraavaksi?

Lisätietoja

 

 

Hankkeen kuvaus

Teilinummen pohjavesialueelle suunnitellaan tekopohjaveden valmistusta. Raakavetenä käytettäisiin Päijänne-tunnelista pumpattavaa Päijänteen vettä. Imeytysalueina tutkitaan kahta vaihtoehtoista aluetta, joista toinen sijaitsee tien 45 länsipuolella ja toinen itäpuolella.

Kuvaa klikkaamalla avautuu suurempi kartta (pdf-tiedosto) 

Teilinummen tekopohjavesilaitos olisi hyvin saman tyyppinen kuin alueen kaakkoispuolella oleva Keski-Uudenmaan Veden Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos. Myös Jäniksenlinnassa käytetään raakavetenä Päijänne-tunnelin vettä. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön vuonna 1979 eli alueella on kokemusta tekopohjaveden valmistuksesta jo 40 vuoden ajalta.

Teilinummen tekopohjavesihanke etenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe sisältää koeimeytystä varten tehtävät tutkimukset, koeimeytysluvan hakemisen ja koeimeytysten suorittamisen. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätökset siitä, onko tekopohjaveden valmistus Teilinummen alueella teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kannattavaa ja kannattaako hankkeelle hakea vesilupaa. Jos hanketta päätetään koeimeytysten perusteella jatkaa, haetaan seuraavassa vaiheessa lupaa tekopohjaveden valmistuksen aloittamiselle.

Jos tekopohjaveden valmistukseen ryhdytään, laitos on tämän hetken näkemyksen mukaan käytössä noin vuonna 2023.

Alkuun

Nykytilanne 

Nurmijärven Vedellä on nykyisin Raalan kylässä Teilinummen pohjavedenottamo. Alueelta pumpataan päivittäin 1 000 m3 luonnon pohjavettä Nurmijärven asukkaiden käyttöön talousvedeksi. Ennen kulutukseen johtamista pohjavesi ilmastetaan ilmastustornissa, jolloin veden pH ja alkaliteetti nousee ja vesi desinfioidaan UV- eli ultraviolettisäteilyn avulla.

Alkuun

Historia  

Teilinummen alueella tehtiin ensimmäiset pohjavesitutkimukset vuonna 1976, jolloin tutkittiin luonnon pohjaveden käyttöä. Tutkimustulosten perusteella arvioitiin, että alueelta voidaan ottaa jatkuvasti noin 1 000 m3 luonnon pohjavettä päivässä. Päijänne-tunneli on valmistunut vuonna 1982 ja Nurmijärven kunta on liittynyt tunnelin osakkaaksi. Nurmijärven kunnalla on Päijänne tunnelin veteen varaus, joka mahdollistaa noin 5 700 m3 päivittäisen vesimäärän ottamisen. 1980-luvun alussa alueella haluttiin tutkia Päijänne tunnelin vesimäärän hyödyntämistä tekopohjavetenä ja vuonna 1984 tehtiin ensimmäiset tekopohjavesitutkimukset. Vielä tuolloin Nurmijärven kunnan vedentarve ei ollut niin suurta, että hankkeen toteuttamiseen olisi ryhdytty. Vuosien 1998 - 1999 aikana alueelle rakennettiin nykyisin käytössä oleva pohjavedenottamo.

Alkuun

Miksi tarvitaan tekopohjavettä?

Nurmijärvi on kasvava kunta. Nurmijärvellä on vuonna 2009 tehty suunnitelma "Maankäytön kehityskuva 2040". Kehityskuva on yleispiirteinen ja strateginen kuvaus tavoiteltavasta alueiden tulevasta maankäytöstä vuoteen 2040 saakka. Kehityskuvassa määritetty kunnan väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta.

Nurmijärven Vedellä on yhteensä 10 vedenottamoa, joista kahdeksan on jatkuvassa tuotantokäytössä ja kaksi varavedenottamoina. Nykyisten vedenottamoiden hyvälaatuinen pohjavesi riittää kasvavalle asukasmäärälle noin vuoteen 2030 saakka ja tämän jälkeen vedentuotantoa tulee kasvattaa. Lisävettä voidaan hankkia joko Päijänne-tunnelin vedestä, tehostamalla nykyisten vedenottamoiden käsittelyprosesseja tai ottamalla uusia pohjavesiesiintymiä käyttöön. Nykyisten vedenottamoiden käsittelyprosessien tehostaminen on kallista suhteessa saatavaan hyötyyn nähden. Nurmijärvellä on käytännössä kaksi pohjavesialuetta, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnan vedenhankinnassa, mutta ne sijaitsevat kaukana taajamista ja rakennetusta infrasta.

Tekopohjaveden etuna on se, että tuotettu vesi vastaa luonnollista pohjavettä ja veden valmistuksessa käytetään joko vähän tai ei ollenkaan kemikaaleja. Lisäksi veden käsittely- ja desinfiointitarve on pienempi kuin pintavedellä ja juomavesi on tasalaatuista ja tasalämpöistä.

Päijänne-tunneli

Alkuun

Mitä tekopohjavesi on?

Tekopohjavesi on pohjavettä, jota tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä. Tekopohjaveden valmistus mukailee luonnon omia prosesseja: sateen tai järviveden imeytymistä maaperään.

Tekopohjavettä valmistetaan, jos luontaisen pohjaveden määrä ei ole riittävä. Tavoitteena on tuottaa riittävästi hyvälaatuista talousvettä yksinkertaisesti ja edullisesti. Tekopohjaveden valmistuksen etuja on luonnonmukainen puhdistuminen ilman kemiallista käsittelyä, tasainen vedenlaatu ja lämpötila sekä maakerrosten alla suojassa oleva raakavesivarasto.

Tekopohjavettä voidaan valmistaa sadettamalla, allasimeytyksellä tai kaivoimeytyksellä. Sadetusimeytyksessä vesi johdetaan rei'itettyjä putkia pitkin maan pinnalle, mistä se imeytyy maaperään. Allasimeytyksessä vesi imeytetään hiekkapohjaisessa altaassa, josta vesi imeytyy maakerrosten kautta pohjaveteen. Kaivoimeytyksessä vesi johdetaan siiviläputkikaivoon tai rengaskaivoon, josta se imeytyy maaperään.

Ennen imeyttämistä raakavesi esikäsitellään tarvittaessa. Vajotessaan alaspäin vesi joutuu kosketuksiin ja reagoi maaperän pieneliöiden, humuksen ja mineraalien kanssa. Maaperän bakteerit hajottavat pintaveden aineita. Maaperän mineraalien pinnalle kiinnittyy aineita vedestä ja mineraaleista liukenee kivennäisiä veteen. Maaperässä tapahtuvat reaktiot hajottavat imeytetyn veden sisältämää orgaanista ainesta.

Tekopohjavesi pumpataan ylös kaivoista, jotka sijaitsevat muutamien satojen metrien päässä imeytysalueelta. Näin varmistetaan, että imeytetty vesi ehtii olla riittävän pitkän aikaa kosketuksissa maaperän kanssa. Ylös pumpattu vesi vastaa laadultaan luonnon pohjavettä.

Suomessa on käytössä 26 tekopohjavesilaitosta ja tekopohjavettä on muodostettu 1970-luvulta lähtien.
(lähde: fi.wikipedia.org/wiki/Tekopohjavesi, www.harjureitti.fi )

Alkuun

Minkälaisia tutkimuksia Teilinummen alueella tehdään?

Teilinummen alueella on useita kymmeniä olemassa olevia havaintoputkia. Näistä havaintoputkista seurataan pohjaveden pinnankorkeuksia mittaamalla ja pohjaveden laatua seuraamalla laboratoriossa tehtävien vesianalyysien avulla. Myös yksityiset kaivot pohjavesialueella on otettu seurantaan, ja niistä seurataan kaivojen vedenpintoja ja vedenlaatua. Lisäksi 90-luvulla asennetut painumapultit kartoitetaan.

Raalantien länsipuolella on kaksi luonnonsuojelualuetta; Nukarin ja Veikkolan lehtokorvet. Näillä luonnonsuojelualueilla sekä pohjavesialueella tehdään kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä vuosittain koko tutkimushankkeen ajan.

Alkuun

Hankkeen aikataulu

Koeimeytyshankkeelle on myönnetty vesilupa helmikuussa 2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimesta. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Koeimeytyslupa sai lainvoiman tammikuussa 2018 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.   

Koeimeytykset pohjavesialueella päästiin aloittamaan lokakuussa 2018 ja niitä jatketaan vuoden 2019 loppuun saakka. Imeytyskokeen alustavat havainnot ja tulokset ovat olleet myönteiset ja odotusten mukaiset.

 Alkuun

Hankkeen tiedotus

Hankkeeseen liittyen on järjestetty Nukarin Pirtillä ensimmäinen tupailta 18.3.2014 ja toinen tupailta 3.11.2014. Kolmas tupailta järjestettiin  13.3.2018.

Hankkeen etenemisestä kerrotaan näillä www-sivuilla, kohdissa kohdassa  ” Mitä on tähän mennessä tehty” ja "Mitä seuraavaksi?".

Alkuun

Mitä on tähän mennessä tehty?

Tupailta Nukarin Pirtillä 18.3.2014

Nurmijärven Vesi järjesti Nukarin Pirtillä tupaillan 18.3.2014. Tutkimusalueen maanomistajat kutsuttiin mukaan henkilökohtaisesti. Lisäksi asiasta tiedotettiin Nukarin kyläyhdistyksen sivuilla. Tupailtaan osallistui yhteensä n. 20 alueen asukasta.

Nurmijärven Veden johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Kakko toivotti yleisön tervetulleiksi. Vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt esitteli Nurmijärven tulevan vedenkäyttöennusteen ja kertoi, että Nurmijärven alueella tarvitaan lisää talousvettä viimeistään vuonna 2030. Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy:stä esitteli alueella tehtäviä tutkimuksia ja Pirkko Öhberg tutkimuksiin, koeimeytyksiin ja tekopohjaveden valmistukseen tarvittavia lupia. Nurmijärven Veden käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki esitteli uutta, suunniteltavaa putkilinjaa Päijänne-tunnelin Korpimäen pumppaamolta Teilinummen alueelle. Tupailtaan osallistuivat myös Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä Tuusulan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Unto Tanttu.

Kaivokartoitus Teilinummen alueella

Tutkimusalueella oleville yksityisille pora- ja rengaskaivoille tehtiin kartoitus niiden sijainnin ja käyttötarkoituksen selvittämiseksi huhtikuussa 2014. Samalla tarkistettiin aikaisemmin kiinteistöjen sokkeleihin asennettujen painumapulttien sijainti ja mittaustaso.

 

Asukasexcursio Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle

Nurmijärven Vesi järjesti Nukarin alueen asukkaille asukasexcursion Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle 16.6.2014.

Tuusulan Seudun Vesi Oy:n Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on ollut toiminnassa 35 vuotta. Laitos toimii samalla harjualueella ja käyttää raakavetenä samaa Päijänne-tunnelin vettä kuin mitä Nurmijärven tekopohjavesilaitoksessa olisi tarkoitus käyttää. Käynti Jäniksenlinnassa antoi asukkaille hyvän kuvan siitä, minkälainen Nurmijärven tekopohjavesilaitos tulisi olemaan.

Excursiolle osallistui kymmenkunta paikallista asukasta.

 

Maatutkaluotaukset

Alueella tehtiin maatutkaluotauksia kesäkuun 2014 aikana.  

 

Havaintoputkien asennus

Alueelle asennettiin uusia havaintoputkia elokuussa 2014. Kairaustyön teki FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy.

Vedenjohtavuusmittaukset

Lokakuussa 2014 Pöyry Finland Oy teki alueelle asennetuista havaintoputkista vedenjohtavuusmittauksia. 

Tupailta Nukarin Pirtillä 3.11.2014

Nukarin Pirtillä järjestettiin toinen tupailta 3.11.2014. Tupaillassa kerrottiin kesän aikana tehdyistä kokeista ja niiden tuloksista sekä esiteltiin koeimeytyslupahakemusta. Paikalla olivat Nurmijärven Vedestä johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Kakko, vesilaitoksen johtaja Johanna Sahlstedt ja käyttöpäällikkö Kimmo Rintamäki, Pöyry Finland Oy:stä Pirkko Öhberg ja Jukka Ikäheimo sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta Timo Kinnunen. Tupaillassa keskusteltiin mm. siitä, voiko pohjaveden pinta laskea koeimeytyksen aikana, miten asennettuja painumapultteja tarkkaillaan, miten lähiteiden pohjavesisuojaus on tarkoitus toteuttaa ja miten koepumppauksen vedet johdetaan pois alueelta. 

 Tupailta Nukarin Pirtillä 13.3.2018

Nukarin Pirtillä järjestettiin kolmas tupailta 13.3.2018. Paikalla olivat Nurmijärven Vedestä vesilaitoksen vs. johtaja Saijariina Toivikko, käyttöpäällikkö Matias Niemi ja verkostopäällikkö Kaisa Salminen, Pöyry Finland Oy:stä Pirkko Öhberg ja Jukka Ikäheimo sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta Timo Kinnunen. 

Tupaillan esitykset löytyvät alla olevista linkeistä:

Veden tuotanto Nurmijärvellä, Saijariina Toivikko, Nurmijärven Vesi

Tekopohjaveden valmistus, Jukka Ikäheimo, Pöyry Finland Oy 

Teilinummen koeimeytyshanke, käyttöpäällikkö Matias Niemi ja verkostopäällikkö Kaisa Salminen, Nurmijärven Vesi

Teilinummen kokeen aikainen tarkkailu, Pirkko Öhberg, Pöyry Finland Oy 

Teilinummen koeimeytyksen valvonta, Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus

Koeimeytyshankkeen vaatimien verkosto- ja laitosjärjestelyiden rakentaminen

Tekopohjaveden imeytyskokeen vaatimat vesijohto-, imeytyskaivo- sekä laitosjärjestelyt rakennettiin huhtikuun-syyskuun aikana vuonna 2018. Rakennushankkeeseen sisältyi raakavesijohto Päijänne-tunnelista kahdelle imeytysalueelle, 4 kpl imeytyskaivoja, 1 ottokaivo ja koejärjestelyn vaatima purkuputki ottokaivoalueelta Syvänojan kautta Vantaanjokeen. Lisäksi rakennettiin tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi linkkimasto. Koeimeytystoiminta saatiin käyntiin lokakuun 2018 alussa.

Alkuun

Mitä seuraavaksi?

Koeimeytystoiminta jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Koeimeytyksen aikana seurataan pohjaveden pintoja, pohjaveden laatua, Päijänne-tunnelista otettavan raakavedenlaatua, Syvänojan virtaamaan ja kahden luonnonsuojelualueella oleva lammikon pintojen korkeutta. Lisäksi tehdään luonnonsuojelualueella kasvillisuusseurantaa.

Kokeen päätyttyä seurataan vielä vedenpintojen ja pohjavesivirtaamien palautumista. 

 

 Teilinummen koeimeytyshankkeen toteutus

Yleiskartta alueesta

Yleiskartta Teilinummen alueesta

Alkuun

Lisätietoja

Hankkeesta voi kysyä lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:

Päivi Kopra
vesilaitoksen johtaja
Puh. 040 317 2308

Matias Niemi
käyttöpäällikkö
Puh. 040 317 2344

 

Alkuun


Nurmijärven kunta
PL 37
01901 Nurmijärvi
Puh. (09) 250 021
Faksi (09) 2500 2010
Email: kunta@nurmijarvi.fi

Yhteystiedot 
Kartta

Hakemisto A-Ö
Sivukartta
Tietoa sivustosta
Tietosuoja

Anna palautetta

Extranet

Etusivulle

Tiedotuslehti